Siirry sisältöön

Talousvesi

Tietoa talousvesistä

Talousvesi on vettä, jota käytetään kotitalouksissa juomavetenä, ruoan valmistamiseen ja muihin kotitaloustarkoituksiin kuten yleisen hygienian ylläpitämiseen. Talousvettä on myös vesi, jota käytetään elintarvikehuoneistoissa ja julkisissa tai kaupallisen toiminnanharjoittajan toiminnassa ihmisten käyttöön ja elintarviketoiminnassa.

Terveydensuojeluviranomainen valvoo toimitettavan ja käytettävän talousveden laatua säännöllisesti. Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonta ja talousveden viranomaisvalvonta perustuu veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin. Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on todentaa, että talousveden laatu on säädösten mukaista eikä aiheuta terveyshaittaa. Talousvedessä ei saa olla mitään eliöitä kuten esimerkiksi bakteereita, viruksia tai loisia eikä haitallisia  aineita sellaisina määrinä, että niistä voisi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. Talousveden laatua tutkitaan sitä tiheämmin, mitä enemmän laitos toimittaa vettä tai vedenjakelualueella käytetään vettä.

Jos talousvesi ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia ja vedestä voi aiheutua haittaa terveydelle, terveydensuojeluviranomainen ja vettä toimittava laitos selvittävät, mistä veden laadun häiriö johtuu. Tarvittaessa terveydensuojeluviranomainen on määrää veden toimittaja korjaamaan tilanne pikaisesti ja antaa veden käyttäjille ohjeet siitä, miten terveyshaitta voidaan ehkäistä.

Ihmiselle turvallista talousveden laatua määriteltäessä lähtökohtana on, että talousveden käyttö tavanomaisina määrinä ei aiheuta haittaa terveydelle. Talousvedessä esiintyvien, ihmisille haitallisten aineiden, enimmäisarvot asetetaan tällä perusteella. Nämä pitoisuudet eivät kuitenkaan ole veden käsittelyn tavoitepitoisuuksia vaan talousvedessä näiden aineiden määrän tulisi olla niin vähäinen kuin on yleensä mahdollista.

Juotavaksi tai ruoanlaittoon käytettävää vettä kannattaa laskea hanasta, kunnes kylmän veden lämpötila tasaantuu.  Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ikäiset.

Linkkejä

Klooripitoisuuden laskeminen – kerta-annosmenetelmä, THL (video)
Klooripitoisuuden laskeminen – jatkuva annostelu, THL (video)
Kloorilaskuri, THL
Puhdasvesi, Suomen Puhdasvesi Yhtiöt Oy
Puhdasvesi Puhelin, Suomen Puhdasvesi Yhtiöt
Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi, Valvira
Liite I: Veden lämpötilojen mittaus legionellariskin arvioimiseksi
Liite II: Rakennusten vesilaitteiston riskinarviointi
Talousvesi, THL
Talousvesi, Valvira
Talousvesiasetuksen soveltamisohje, Osa 1: Talousvettä koskevia säädöksiä
Talousvesiasetuksen soveltamisohje, Osa 2: Säännöskohtaiset soveltamisohjeet
Talousvesiasetuksen soveltamisohje, Osa 3: Enimmäisarvojen perusteet
Vesityökortti, Valvira
Vesityökortti, Suomen Vesikoulutus
Vesi.fi Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee niin kansalaisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Tietosisällön sivustolle tuottavat Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteispalveluna yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Vesilaitosyhdistys
Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen
Water Safety Plan (WSP), STM
wspssp.fi

Laakkonen Saana
terveystarkastaja
saana.laakkonen@kurikka.fi
044 790 2456
Asematie 5, 60800 Ilmajoki
Tietäväinen Sanna
terveystarkastaja
sanna.tietavainen@kurikka.fi
0400 222 473
Asematie 5, 60800 Ilmajoki

Pohjavedet

Ilmajoen ja Kurikan alueilla vesilaitosten talousveden raakavesilähteenä käytetään pohjavesiä. Syynä pohjavesien käyttöön alueellamme on niiden hyvä ja tasainen laatu sekä huomattavasti pintavesiä pienempi saastumisriski. Pohjavesien suojelemiseksi, on tärkeille pohjavesialueille laadittu suojelusuunnitelmat (Haapalankangas-Lintuharju, Aronlähde ja Ilmajoen pohjavesialueet) laadittu suojelusuunnitelmat. Suojelusuunnitelmia käytetään ohjeena maankäytön suunnittelussa ja esimerkiksi taustamateriaalina viranomaispäätöksissä. Suojelusuunnitelma käsittää koko pohjavesialueen, se ei ole ottamokohtainen. Suunnitelma voidaan laatia myös sellaiselle pohjavesialueelle, joka ei ole vedenhankintakäytössä.

Suojelusuunnitelmissa huomioidaan pohjavedelle riskejä aiheuttavat toiminnot, joita voivat olla: teiden suolaus, korjaamot, huoltoasemat, öljysäiliöt, kaatopaikat, viemärit, pesulat, turkistarhat, sikalat, navetat, tuorerehusäiliöt, puunkyllästämöt, hiekan ja soranotto, öljyjen ja myrkyllisten aineiden kuljetukset ja tilapäinen varastointi, jätevesien maahan imeytys, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudessa sekä maankaivun ja ojitusten seurauksena pohjaveden pinnan muuttuminen ja mahdollisesti pintavesien pääsy pohjaveteen.

Pohjavesi on monesti laadultaan niin hyvää, että sitä voidaan käyttää talousvetenä ilman käsittelyä. Länsi-Suomen alueen pohjavedet ovat usein maaperästä johtuen happamia, jolloin vesi on alkaloitava putkistokorroosion estämiseksi. Pohjavedessä esiintyy paikoittain myös rautaa ja mangaania, jotka edellyttävät veden käsittelyä ennen talousvedeksi johtamista.

Kaivovesi ja vesitutkimuksia tekevät laboratoriot

Kaivojen rakenteet ja juomaveden laatu kannatta tarkistaa keväisin sulamisvesien aikaan sekä tarvittaessa. Kaivovesitutkimuksia varten pullot ja näytteenotto-ohjeet voi hakea elintarvike- ja ympäristölaboratorioista. Terveystarkastaja ei hae kaivovesinäytteitä.

Ruokaviraston hyväksymät talousvesilaboratoriot Kurikan ja Ilmajoen läheisyydessä

Kaivon desinfiointi

Mikäli kaivoveden likaantuminen on aiheutunut terveydelle haitallisista bakteereista, kaivo joudutaan puhdistamaan ja desinfioimaan.

Kaivon desinfiointiohje kloorilla
Kloorilaskuri, THL

Talousvesilaitoksen hyväksyminen ja ilmoittaminen sekä valvonta

Talousvettä toimittavan laitoksen, jolla on omaa veden tuotantoa tai käsittelyä, on haettava toimintansa hyväksymistä terveydensuojelulain 18 §:n mukaisesti viimeistään kolme kuukautta ennen suunniteltua toiminnan aloittamista. Toiminnan hyväksymistä on haettava myös, jos vedenottoa tai vedenkäsittelyä olennaisesti laajennetaan tai muutetaan taikka veden laadussa tai jakelussa tapahtuu toimitettavan talousveden laadun kannalta olennaisia muutoksia. 
Valvontatutkimusohjelma  tulee  laatia sellaisille vesilaitoksille, jotka toimittavat talousvettä vähintään 10 m³ päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin, riippumatta siitä onko laitoksella omia ottamoita tai omaa verkostoa.
 
Seuraavista toiminnoista tulee tehdä terveydensuojelulain 13 § mukainen ilmoitus:

  • Talousvettä otetaan omilla laitteilla käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa.
  • Ostovesilaitos, joka toimittaa toiselta laitokselta ostettua vettä, ei omaa vedenkäsittelyä.
  • Yhteisessä käytössä oleva vedenottamo tai vesisäiliö, jos vettä otetaan vedenkäyttäjien omilla laitteilla talousvetenä käytettäväksi yhteensä vähintään 50 henkilön tarpeisiin tai vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa.

Lomakkeet

Vettä toimittavia laitoksia valvotaan ympäristöterveyspalvelujen valvontasuunnitelman mukaan.

Valvonta-alueen vesilaitokset

Ilmajoen ja Kurikan alueella on paljon vesilaitoksia. Talousveden laatua seurataan säännöllisillä näytteenotoilla, joiden tiheys määräytyy asetusten, henkilömäärän ja toimitettavan talousveden määrän perusteella. Isoilla vesilaitoksilla näytteitä tutkitaan 10 kertaa vuodessa ja pienimmillä vesiosuuskunnilla kolmen vuoden välein. Vesilaitosten toimintaa tarkastetaan kohteen koosta ja riskeistä riippuen 1-3 vuoden välein sekä tarvittaessa esim. erityistilanteiden vuoksi.