Siirry sisältöön

Ajankohtaista

Päivitetty 21.11.2022

Eläinten hyvinvointituen maksu alkaa 24.11.

(ensimmäinen erä: 1.1.-30.6.2022 kertyneiden eläinyksikköjen perusteella)

Kansallisten pinta-alatukien maksu alkaa 24.11.

(Pohjoinen hehtaarituki, yleinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuki ja sokerijuurikkaan tuki)

Luonnonhaittakorvauksen loppuerän maksu alkaa 9.12.

Perus- ja viherryttämistuen, nuoren viljelijän tuen (EU) ja peltokasvipalkkion 1. erän maksaminen alkaa 9.12.

Komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman:

https://mmm.fi/-/suomen-cap-suunnitelma-hyvaksyttiin

Lisämaksut C-tukialueelle

Pohjoisen alueen (C-tukialue) lisämaksut vuodelle 2022 maksetaan tukitason korotuksena kasvihuonetuotannon tukeen, puutarhatuotteiden varastointitukeen ja sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen.

Maksun perusteena käytetään vuoden 2022 hakemuksissa olevia tietoja. Sinun ei tarvitse hakea lisämaksun saamiseksi tukea erikseen/uudelleen vaan saat lisämaksun automaattisesti, jos olet hakenut näitä tukia vuonna 2022.

Tuen määrä ja maksu 

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen lisämaksu ja kasvihuonetuotannon tuen lisämaksu maksetaan C-tukialueelle elokuusta 2022 alkaen. Puutarhatuotteiden varastointituen lisämaksu maksetaan tuen normaalin maksun yhteydessä keväällä 2023. Lisämaksuihin on varattu yhteensä 21 miljoonaa euroa.

Luonnonhaittakorvauksen korotus

Luonnonhaittakorvauksen ja kotieläinkorotuksen vuoden 2022 tukitasoa korotetaan. Maksun perusteena käytetään vuoden 2022 hakemuksissa olevia tietoja. Sinun ei tarvitse hakea tukea korotuksen saamiseksi erikseen/uudelleen vaan saat korotuksen automaattisesti, jos olet hakenut näitä tukia vuonna 2022.

Tuen määrä ja maksu 

Luonnonhaittakorvauksen korotus maksetaan ennakkomaksun yhteydessä lokakuusta 2022 alkaen. Kotieläinkorotuksen korotus maksetaan tuen normaalin tuen maksun yhteydessä keväällä 2023. Korotuksiin on varattu yhteensä 119 miljoonaa euroa.

KIPSI-hanke laajenee Etelä-Pohjanmaalle!

Lue lisää kipsihankeesta tästä linkistä.

SusiLIFE

Susikanta on viimeisen kymmenen vuoden aikana levittäytynyt koko maahan, vaikka se painottuu itäiseen ja läntiseen Suomeen. Tietoisuus suden läsnäolosta omalla alueella aiheuttaa usein huolta ja joskus susi aiheuttaa kotieläin- ja koiravahinkoja.
SusiLIFE-hanke on kartoittanut susivahinkojen riskialueita. Tämä kirje on toimitettu tiloille, jotka sijaitsevat susireviirialueella, reviirin läheisyydessä, tai alueella, jossa on aiemmin tapahtunut suden aiheuttama vahinko. Tiedottamisen tavoitteena on ennaltaehkäistä susivahinkoja.
Vahinkojen ennaltaehkäisyyn on käytettävissä erilaisia menetelmiä. Eläinten suojaamiseen olevia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:

  • Petoaidat (pidempiaikainen, erityisesti lammastiloille kohdennettu suojausvaihtoehto, johon voi anoa tarvikkeita Suomen riistakeskukselta).
  • verkkoaidat nopeaan ja lyhytaikaiseen suojaamiseen,
  • petoeläinten ääni- ja valokarkottimet,
  • riistakamerat petojen mahdollisen läsnäolon ja kotieläinten tarkkailuun.
    Hankkeen suunnittelijat tarjoavat apua susialueiden asukkaille ja tekevät tiloille suojaussuunnitelmia yhdessä tilallisten kanssa vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.
    Hankesuunnittelijoihin voi olla yhteydessä, mikäli olette kiinnostuneita petoaidan hankinnasta tai erilaisten karkotinlaitteiden kokeilusta tai tarvitsette muuta apua suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Yhteistyöterveisin SusiLIFE –hankkeen suunnittelija Länsi-Suomi
Jokinen, Mikko 029 431 2324
mikko.jokinen@riista.fi

TIME-hankekuulumiset

TIME-hankkeen pilottitilojen kokeilutoimenpiteet ovat täydessä vauhdissa. Kurikan alueen pelloilla voikin nähdä valkoisia paaluja, jotka rajaavat hankkeen kokeilulohkojen käsittelyrajoja.

Toimenpiteitä on meneillään hyvin monipuolisesti; erilaisia muokkausmenetelmiä, lannoituskokeiluja, erilaisen laidun seosten testaamista tai esimerkiksi biostimulanttien vaikutusten kokeilua sadon määrään ja laatuun.

Aluskasvit lienee TIME-hankkeen tämän kesän suosituin toimenpide. Aluskasvien lopetusmuokkaus on koettu usein ongelmallisena, joten kokeilussa pilottitiloilla on esimerkiksi erilaisia syys- ja kevätmuokkaustapoja. Aluskasveilla voidaan lisätä ympärivuotista kasvipeitteisyyttä sekä vihreitä päiviä, vähentää seuraavan vuoden lannoitustarvetta ja torjua rikkakasveja.

Haluamme löytää toimivimmat käytännön ratkaisut hiiliviljelyyn, joten myös toimenpiteiden vaikutusten tarkastelu on tärkeää. Tietoa vaikutuksista saamme esimerkiksi biomassanäytteiden, satelliittikuvien ja dronekuvausten avulla. Maan rakennetta ja kasvien juuria tarkastellaan kuoppatesteillä.
Pilottitilallisten omat kokemukset ja näkemykset ovat kuitenkin se tärkein tulos. Toimenpiteiden tulee olla käytännössä toimiva ja kannattavia, jotta niitä voidaan ajatella osana hiiliviljelyn hyviä käytänteitä.

Kuvassa hankkeen harjoittelija Lotta Hästbacka ottamassa nurminäytettä hankkeen kokeilulohkolta.

TIME-hanke sosiaalisessa mediassa

Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen löydät nyt myös sosiaalisesta mediasta! Meitä voit seurata Facebookissa sekä Instagramissa.

Tileiltä löydät ensimmäisenä hankkeen kuulumiset sekä muun mielenkiintoisen materiaalin.

TIME Facebookissa https://www.facebook.com/timehanke

TIME Instagramissa https://www.instagram.com/timehanke/

Hankkeen webinaareihin ja muihin materiaaleihin voit käydä tutustumassa hankkeen nettisivuilla
Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla (TIME) – SeAMK Projektit

Lisätietoja:

Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke
projektipäällikkö
Raisa Leppänen
040 830 1256
raisa.leppanen@seamk.fi

Kurikan maaseutupäällikkö
Reijo Hämäläinen
0400 877 678
reijo.hamalainen@kurikka.fi

Kurikan maaseutuasiamies
Pirjo Tammela
0500 234 441
pirjo.tammela@kurikka.fi

Huomioi viljelijätuet sähkökaapelin kaivuutöissä

Huomioi viljelijätuet pellolla toteutettavissa yhdyskuntateknisissä töissä, erityisesti ajankohtaisissa sähkökaapelin kaivuutöissä. 

Vinkkejä sähköyhtiön tai muun vastaavan osapuolen kanssa käytäviin neuvotteluihin:

  • Neuvottele kaivuun ajankohta sellaiseksi, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa viljelylle. Paras ajankohta on yleensä ennen kylvöjä tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen, jolloin kylvön voi toteuttaa suunnitellusti.
  • Jos tämä ei onnistu, neuvottele korvaus kaivannon aiheuttamasta sato- ja tukimenetyksistä.
  • Jos kaivuutyö toiveestasi huolimatta tulee toteutettavaksi kasvukaudella kylvön jälkeen, viljelijätukien huomioon ottamisessa pätevät seuraavat yksinkertaiset säännöt:
    • Kaivuutyö tehdään kylvön jälkeen ja ennen syksyn sadonkorjuuta
      • Kylvetylle kasvustolle ei tarvitse tehdä mitään, jos kaivuualue on kapea. Esimerkiksi aurakoneella tehty kapea kaivanto pellolla tai pellon reunassa, joka ei juurikaan ole sotkenut viljeltävää kasvustoa.
      • Peru tuet kaivuualueelta, jos kaivuualue on leveä ja kasvustona on joku muu kuin nurmikasvi, jonka uudelleenkylvö ei ole järkevää. Esimerkiksi viljaa ei kannata kylvää uudestaan kovin myöhään varsinaisen kylvön jälkeen. Kyseisen alan tukien korvaaminen kannattaa olla neuvoteltuna.
      • Kylvä uudelleen, jos kaivuualue on leveä ja kasvustona on nurmikasvi. Esimerkiksi silloin kun kaivurilla tehdään leveää kaivantoa, josta maa kaivetaan kokonaan pois kaivannon viereen.

Tarkista kuitenkin tukien perumistilanteessa, kun kaivuualue jää kylvämättä uudelleen, onko sillä vaikutusta viherryttämistuen, peltokasvipalkkion, luonnonhaittakorvauksen tai ympäristökorvauksen ehtojen edellyttämiin kasvilajien pinta-alavaatimuksiin.

Huomioi, että tilapäisesti viljelemättömän alan tai alle 0,05 hehtaarin kasvulohkojen ilmoittaminen ei aktivoi tukioikeuksia.  Edellä mainittujen alojen ilmoittaminen kaksi vuotta peräkkäin saattaa aiheuttaa tukioikeuksien varantoonviennin tukioikeuksien käyttämättömyyden perusteella.

Maatilojen pelastussuunnitelma on päivitetty. Päivitetyn pelastussuunnitelman löydät tästä linkistä.