Siirry sisältöön

Viljelijän tukiasiat

Päivitetty 23.5.2024

Luonnonhaittakorvauksen maksut alkavat 31.5.2024

Ympäristökorvauksen, luomun, eläinten hyvinvointikorvauksen, lammas- ja vuohipalkkion ja nautapalkkion maksut alkavat 6.6.2024

10 vinkkiä satelliittiseurantaan: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/vipu-mobiili/10-tarppia-kevaan-satelliittiseurantaan-ja-vipu-mobiiliin/

Mietityttääkö pellon kasvukunto – hae TIRE-hankkeen pilottitilaksi

Eteläpohjalaisilla tiloilla on pilotoitu viime vuosina 40 tilan voimin maan kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidonnan lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä TIME ja Ilmastosoturit -hankkeissa. Toimenpiteistä saatiin hyviä tuloksia niin hiilen sidonnan kuin viljelijöiden käytännön kokemusten näkökulmista.

Kiinnostaisiko sinuakin yhteistyö maatalouden kehittämishankkeen parissa?

Hiilensidontaa ja maan kasvukuntoa parantavien toimenpiteiden vaikutusten todentamista ja tulosten hyödyntämistä pilotoidaan ja kehitetään Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä toteuttamassa Tulevaisuuden ilmastoviisas ruokajärjestelmä Etelä-Pohjanmaalla (TIRE) hankkeessa.

Hankkeeseen haetaan mukaan 10 eteläpohjalaista maatalousyritystä kasvukausille 2024–2025. Pilottitilana tarkastelisit yhteistyössä SeAMKin ja Luken asiantuntijoiden kanssa koelohkon kasvukunnon tämänhetkistä tasoa ja millaisilla toimilla kasvukuntoa voidaan kehittää. Parantamistoimenpiteiden ja niiden vaikutuksien tarkkailu riippuu lohkojen nykytilanteesta.

Lohkokohtaisesti toimenpiteet painottuvat

Pilottitilalle toteutetaan lohkokohtainen toimenpide- ja mittaussuunnitelma. Hankkeen kautta saat tietoosi lohkon satopotentiaalin kasvusto- ja satonäytteiden avulla sekä tietoa lohkon sisäisestä kasvukunnon vaihtelusta satelliitti- ja drone-kuvien NDVI-indeksien avulla. Toimenpiteiden vaikutuksia peltomaan kasvukuntoon arvioidaan mm. MARA-testin avulla lohkolla ja maanäytteiden kautta SeAMKin agrolabrassa. Maanäytteistä voidaan määrittää lajitekoostumus, maan happamuus ja maan multavuuden ja savipitoisuuden määrittäminen.

Tulokset ovat vapaasti tilallisen käytettävissä. Tulosten pohjalta kootaan lohkon kasvukunnon nykytila ja suunnitelma lohkon kasvukunnon parantamiseksi. Tuloksia käsitellään anonyymisti hankkeen viestinnässä.

TIRE-hankkeessa paneudutaan myös ruokaketjun rajapinnat ylittävään yhteistyön ja tuotteen hiilijalanjäljen arvioimiseen alkutuotannosta valmiiksi elintarvikkeeksi. Mukaan hankkeeseen haetaan muutamaa alueellista elintarvikealan yritystä.

Ilmoittaudu mukaan TIRE-hankkeen pilottitilaksi 17.4.2024 mennessä. Ilmoittautua voit alla olevan linkin kautta tai suoraan Jannelle.

https://link.webropol.com/s/TIRE-pilottitilaksi

Lisätietoja:
Janne Heikkinen, puh. 040 830 2091, janne.heikkinen@seamk.fi

TIRE-hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahoitus ja toteuttaa yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus.

TIRE-hanke on osin jatkoa SeAMKin TIME-hankkeelle, jossa viljelijöiden pellolla toteutettiin useita hiiliviljelyn toimenpiteitä: alus- ja kerääjäkasvien käyttö kevät- ja syysviljoilla sekä herneellä, säilörehu-, laidun- ja viherlannoitusnurmien sekä kokoviljasäilörehun monipuolisemmat seokset, lannan ja erilaisten lannoitteiden tehokkaampi käyttö nurmen ja viljan viljelyssä, nurmen niittokorkeuden säätö sekä monivuotisen nurmen täydennyskylvö.

Tulosten perusteella, erilaiset kerääjäkasvit (erilaiset raiheinät, valkoapila ja näiden seokset) tuottivat keskimäärin 1 200 kg/ha (kuiva-ainetta, ka) maanpäällistä biomassaa, jolloin juuristo mukaan lukien peltoon saatiin noin 700 kg/ha hiiltä, josta pitkävaikutteiseksi hiileksi jäi 180 kg/ha. Ohran jaetulla lannoituksella saatiin sidottua hiiltä 700 kg/ha, josta pitkäaikaiseksi jäi peltoon 210 kg/ha. Viherlannoituskasvustoista, joissa oli italianraiheinä kerääjäkasvina, saatiin peltoon hiiltä parhaimmillaan 3 500 kg/ha, josta pitkäaikaiseksi jäi maahan 1 200 kg/ha. Nostamalla säilörehunurmen niittokorkeutta seitsemästä senttimetristä 13 senttimetriin, saatiin 900 kg/ha enemmän kuiva-ainesatoa, joka sitoo hiiltä ilmasta 450 kg/ha. Kokeiluissa saatiin myös viitteitä siitä, että mädätetty naudan lietelanta parantaisi ohrasatoja kuin myös lehtilannoitteiden käyttö syysvehnän ja ohran satoa.

Tervetuloa Kolmen miljoonan (CO2e) konferenssiin 7.5.!

Kolmen miljoonan (CO2e) konferenssi on yhden päivän erinomainen tapahtuma maankäyttösektorin ilmasto-osaamisen taidoista ja menetelmistä, joiden pitäisi kiinnostaa useimpia maa- ja metsätalousyrittäjiä, neuvojia ja tulevaisuuden tekijöitä! Tilaisuus koostuu mm. paneelikeskusteluista, joten sitä on miellyttävä kuunnella vaikkapa peltotöiden lomasta traktorin kopista.

“Nyt tehdään yhteistyön voimalla vaikuttavia tekoja. Tavoitteena on, että maankäyttösektorin toimenpiteillä saadaan aikaan yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuotuinen ilmastovaikutus vuoteen 2035 mennessä.”

Tervetuloa konferenssiin oppimaan, vaikuttamaan ja verkostoitumaan, sekä saamaan vahvistusta sille, että voit olla jo oikealla tiellä ja aktiivinen vaikuttaja ilmastotoimenpiteiden saralla!

Konferenssin yhteydessä järjestetään hankemessut viereisessä Lasipalatsissa lounastauon aikana klo 11.30–13.00. Konferenssivieraiden on mahdollista osallistua lounastauon aikana myös opastetuille kierroksille Framin Food Labiin.

Tilaisuuden juontajana toimii Meira-Pia Lohiluoma, johtaja, ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap.

Konferenssissa voi esittää kysymyksiä sekä suomeksi että ruotsiksi.

Missä ja milloin?
Tilaisuus järjestetään hybriditapahtumana tiistaina 7.5.2024.
Paikkana SeAMK Frami, pääohjelma Auditorio F110, Kampusranta 11, Frami F, 60320 Seinäjoki. Osallistua voi myös striimin kautta. Tapahtuman kesto klo 8.30–16.00. Striimilähetys alkaa klo 9.30.

Mitä ohjelmassa?
8.30–9.30 Nimitaskujen jako sekä aamukahvit (veloitukseton ennakkoon ilmoittautuneille), Sodexo Frami F

9.30–9.35 Tilaisuuden avaus

9.35–10.35 Kolmen miljoonan missio, paneelikeskustelu
Keskustelijoina:
Anna Salminen, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Harri Hakala, Ilmastoasiantuntija, Hiilestä kiinni yhteisön koordinaattori, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö
Tero Lahti, MTK:n 2. puheenjohtaja
Liisa-Maija Hurme, projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa-hanke
Teemu Tuovinen, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suupohja
Paneelin juontavat Lena Korkea-aho ja Kristian Bengts, Lykkan.

10.35–10.45 Tauko

10.45–11.30 Ilmastohankeyhteistyö maankäyttösektorilla, paneelikeskustelu
Keskustelijoina:
Severi Koivuniemi, agrologiopiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu
Marjastiina Teixeira, projektipäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö, Metsäkeskus, Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatio TUKKA-hanke
Reetta Vähä-Heikkilä, projektiassistentti Hämeen ammattikorkeakoulu, ProOpetustilat -hanke
Anna-Stina Kuula, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, OVI-hanke
Paneelin juontajana toimii Joonas Rukajärvi, projektisuunnittelija, Canemure-hanke.

11.30–13.00 Lounas (veloitukseton ennakkoon ilmoittautuneille), Sodexo, Frami F
Lounaan ajan hankemessut Lasipalatsissa konferenssisalin vieressä.
Kaksi opastettua kierrosta Framin Food Labissa, kokoontuminen naulakoiden eteen klo 11.30 ja klo 12.15, max 20 henkilöä/kierros. Esittelykierroksen kesto 20 minuuttia.

13.00–13.45 Lisätuloja reilusta datataloudesta – ole valmis!
Liisa Pesonen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, Data4Food2030 -hanke
Hannu Haapala, johtava tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Finnish Future Farm
Haastattelijana toimii Timo Teinilä, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu, ProOpetustilat.

13.45–14.15 Kahvitauko (veloitukseton ennakkoon ilmoittautuneille), Sodexo, Frami F

14.15–14.30 Mitä yrittäjä ja neuvoja hyötyy AgriHubista?
Susanna Lahnamäki-Kivelä, AgriHubi, tutkija Luke

14.30–15.30 Parhaat käytänteet, suositukset ja onnistumiset, asiantuntijoiden ja maanomistajien paneelikeskustelu
Keskustelijoina mm.:
Tuuli Orasmaa, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö, kirjoittanut tietokirjan Maaseudun tulevaisuus
Päivi Kasari, emolehmätilallinen, Jalasjärvi
Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Margareta Slotte, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap
Kalle Vanhatalo, palvelualueen päällikkö, Tapio
Paneelin juontavat Henna Latvala, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Arja Nykänen, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

15.30–16.00 Konferenssin päätösosuus

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan joko paikan päälle Framille tai striimin seuraajaksi:
Tilaisuus on maksuton. Ennakkoon ilmoittautuneille tarjotaan Framilla aamukahvit, lounas ja iltapäiväkahvit.
Huom., Framilla rajoitettu osallistujamäärä.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: https://bit.ly/3SZ7uFr

Ilmoittautuneet saavat tapahtumasta kalenterikutsun, johon myös päivän ohjelma ja muut tapahtumaan liittyvät tiedot päivittyvät.

Lisätietoja tapahtumasta:
Marjastiina Teixeira, marjastiina.teixeira@seamk.fi ja Elina Iivari, elina.iivari@seamk.fi.

 VARAUTUMISESTA:

Maatilojen vesihuollon varautuminen: Katso seuraava video: https://www.youtube.com/watch?v=ui7HeBs7isQ

Päivitä peltojesi vuokrasopimukset kuntoon

Ennen vuodenvaihdetta on hyvä tarkistaa, että vuokrasopimukset ovat kunnossa. Varmista, että sopimuksessa on vuokralaisena se, joka hakee tukia peltotukien haussa ensi vuonna. Vuokrasopimukset kannattaa tehdä kirjallisesti.

Maataloustukia voi hakea vain pelloista, jotka ovat tuenhakijan hallinnassa.

Vipu-mobiilin ohjeita:

Lisätietoja vipu-mobiilista löytyy:

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/vipu-mobiili/

Huomioi viljelijätuet sähkökaapelin kaivuutöissä

Huomioi viljelijätuet pellolla toteutettavissa yhdyskuntateknisissä töissä, erityisesti ajankohtaisissa sähkökaapelin kaivuutöissä. 

Vinkkejä sähköyhtiön tai muun vastaavan osapuolen kanssa käytäviin neuvotteluihin:

  • Neuvottele kaivuun ajankohta sellaiseksi, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa viljelylle. Paras ajankohta on yleensä ennen kylvöjä tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen, jolloin kylvön voi toteuttaa suunnitellusti.
  • Jos tämä ei onnistu, neuvottele korvaus kaivannon aiheuttamasta sato- ja tukimenetyksistä.
  • Jos kaivuutyö toiveestasi huolimatta tulee toteutettavaksi kasvukaudella kylvön jälkeen, viljelijätukien huomioon ottamisessa pätevät seuraavat yksinkertaiset säännöt:
    • Kaivuutyö tehdään kylvön jälkeen ja ennen syksyn sadonkorjuuta
      • Kylvetylle kasvustolle ei tarvitse tehdä mitään, jos kaivuualue on kapea. Esimerkiksi aurakoneella tehty kapea kaivanto pellolla tai pellon reunassa, joka ei juurikaan ole sotkenut viljeltävää kasvustoa.
      • Peru tuet kaivuualueelta, jos kaivuualue on leveä ja kasvustona on joku muu kuin nurmikasvi, jonka uudelleenkylvö ei ole järkevää. Esimerkiksi viljaa ei kannata kylvää uudestaan kovin myöhään varsinaisen kylvön jälkeen. Kyseisen alan tukien korvaaminen kannattaa olla neuvoteltuna.
      • Kylvä uudelleen, jos kaivuualue on leveä ja kasvustona on nurmikasvi. Esimerkiksi silloin kun kaivurilla tehdään leveää kaivantoa, josta maa kaivetaan kokonaan pois kaivannon viereen.