Millintarkkaa perinnetietoa tallentui tuulimyllyistä Kurikassa
Teksti: Outi Myllymäki
Jalasjärven kuuluisat tuulimyllyt saivat elokuussa kansainvälisen kosketuksen. Kurikkaan leirille matkanneet arkkitehdit ympäri maailmaa mittauspiirsivät ne tulevien näyttelyiden vetonauloiksi.
Finn Vernadoc -arkkitehtileirin organisoinut Pohjalainen Rakennusperintö ry:n puheenjohtaja Riitta Jaakkola oli hetken uupunut, mutta jo toipunut ja erittäin tyytyväinen. Reilu vuosi sitten syntyi idea taltioida mittauspiirrustuksin jalasjärveläisiä jalka- eli varvasmyllyjä ja harakkamyllyjä. Nyt tuo projekti on saatu onnistuneesti päätökseen.
Kansainvälinen leirillä dokumentoitiin myös seinäjokelainen mamsellimylly. Näin saatiin talletettua mielenkiintoinen kattaus eteläpohjalaista ja suomalaista tuulimyllyperinnettä ja samalla dokumentoitua kaikki suomalaiset myllytyypit.
Kaksi viikkoa kestäneen arkkitehtileirin vastuullisena ohjaajana toimi arkkitehti Tuomas Klaus. Mukana asiantuntijana oli projektien vetäjänä pitkään toiminut arkkitehti Markku Mattila.
Leirille osallistui 14 arkkitehtiä ympäri maailmaa. Suomalaisten lisäksi Kurikkaan matkasi arkkitehtejä Japanista, Indonesiasta, Thaimaasta, Serbiasta ja Bhutanista.
Jokaisen tuulimyllyn parissa työskenteli 2–3 arkkitehtiä. Jaakkola kertoo, että ryhmässä oli aina mukana erittäin kokenut arkkitehti. Kaikki leiriläiset olivat etukäteen osoittaneet kykynsä, joten taso oli huippuluokkaa.
Leirillä oli myös kaksi alan professoria. Suomalaisia neljännen vuoden arkkitehtiopiskelijoita oli neljä.
Jaakkolan mukaan ensimmäinen viikko meni tarkkojen mittausten tekemisessä ja toinen viikko piirtämisessä. Sen verran tiukka rutistus oli, että moni arkkitehti ahkeroi viimeisinä päivinä pitkälle yöhön.
Innostusta myös tuleville vuosille
Pohjalainen Rakennusperintö -yhdistys kutsui kansainvälisen arkkitehtiryhmän Etelä-Pohjanmaalle jo toisen kerran. Edellisellä kerralla pari kesää sitten dokumentoitiin pohjalaistaloja Kuortaneella.
Ajatuksia on heitetty ilmoille myös uusista Vernadoc-verkoston arkkitehtileireistä nimenomaan Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Jaakkola kertoo, että ensi kesänä on mahdollisesti tulossa Jalasjärvelle minileiri. Silloin dokumentoitaisiin ainakin yksi vesimylly ja mahdollisesti yksi tuulimylly.
Vuonna 2026 on suunnitteilla kolmas kansainvälinen leiri Merenkurkun saaristoon. Arkkitehdit innostuivat kovasti ajatuksesta, ja Jaakkola on alustavasti jo lupautunut järjestelijäksi.
– Olen tehnyt Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella useita kulttuuriympäristöohjelmia. Verkostoista ja paikallistuntemuksesta on ollut paljon hyötyä leirien suunnittelussa, hän toteaa.
Tuhansia kilometrejä ja pyykkirumbaa
Kansainvälisen arkkitehtileirin järjestäminen on paljon muutakin kuin sopivien piirrostarvikkeiden ja tilojen hankintaa. Lisäksi piti hoitaa autokyydit tuulimyllykohteisiin, ruokien kuljetukset, petivaatteet ja paljon muuta.
– Ajokilometrejä tuli kahden viikon aikana yli neljätuhatta, Jaakkola sanoo.
Leiriläiset majoittuivat Kurikan seurakunnan Saukkorannan leirikeskuksessa. Sinne piti hankkia lakanat ja pyyhkeet kaikille. Pakko olikin kaivaa esiin myös viime vuosituhannen retrolakanat, jotta saatiin vaihdettua vuodevaatteet viikon välein. Samalla huomasi, että vanhat lakanat ovat paljon laadukkaampia kuin nykyajan lakanat.
Eikä työ loppunut leirin jälkeenkään. Jaakkola on laskenut pyörittäneensä 14 pesukoneellista lakanapyykkiä.
– Kotona on ollut pihalla jatkuva liputus päällä, kun olen kuivatellut niitä elokuun kaksi viimeistä viikkoa.
Vaikka leirin järjestäminen on yhdelle ihmiselle melkoinen urakka, Jaakkola pitää kokemusta arvokkaana ja on valmis uuteen vastaavaan hankkeeseen. Tuulimyllyt on nyt dokumentoitu ja saatu ainutlaatuista materiaalia. Kootun materiaalin arvo säilyy ja kasvaa. Monet arkkitehdeistä tulevat aina uudestaan näille leireille, joten vuosien aikana on syntynyt myös ystävyyssuhteita. Siksikin on hienoa olla mukana verkoston toiminnassa.
Näkyvyyttä Kurikalle ympäri Pohjanmaata
Kurikassa järjestetyn leirin annista avataan marraskuussa laaja näyttely maakuntamuseossa Seinäjoella. Siellä ovat esillä tämän kesän leirin tuulimyllyjen mittauspiirustukset ja aikaisemmin dokumentoidut Kuortaneen leirin kaksfooninkiset. Näyttelyn jälkeen leirien tuotokset lähtevät näyttelykierrokselle ympäri Pohjanmaata.
Jaakkolan luotsaama yhdistys organisoi valtakunnallisen tuulimyllyseminaarin Seinäjoella Kalevan Navetassa 28. marraskuuta. Sinne ovat kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleita.
– Tämä tuo hyvää näkyvyyttä Kurikalle ja jalasjärveläisille tuulimyllyille. Ihmisiä selvästi kiinnostaa tuulimyllyperinne, Jaakkola iloitsee.
Suunnitelmissa on myös kaksi julkaisua. Ensimmäinen julkaisu kokoaa asiantuntijoiden artikkeleita ja esittelee dokumentoidut tuulimyllyt. Toinen julkaisu on englanninkielinen ja esittelee suomalaisten tuulimyllyjen lisäksi myös muun muassa eri puolilla maailmaa vastaavilla leireillä piirrettyjä tuuli- ja vesimyllyjä.
