MHY Lakeus ja Kurikan kaupunki: Metsien lannoituksella mahdollista pienentää hiilijalanjälkeä reippaasti
Metsänhoitoyhdistys Lakeus ja Kurikan kaupunki tiedottavat 25.4.2024, julkaisuvapaa heti
Asiantuntija-analyysi: Metsien lannoituksella mahdollista pienentää hiilijalanjälkeä reippaasti
Metsien lannoittamisella edellytykset yhteensovittaa metsätalouden kannattavuus, ilmastokysymykset, teollisuuden puuhuolto ja arvokkaiden luontokohteiden lisäsuojelu.
Metsänhoitoyhdistys Lakeuden hanke Aktivoinnilla ja tiedolla elinvoimaa Lakeuden metsiin selvitti yhteistyössä Tapio Oy:n kanssa metsän lannoituksen ilmastovaikutuksia kahdella esimerkkikohteella Kurikan Jalasjärvellä ja Ilmajoella.
Tulokset
Selvityksen esimerkkikohteita oli kaksi. Toinen oli kuivahkon kankaan varttunut männikkö, jossa tarkastelu suoritettiin typpilannoituksen kautta ja 10 vuoden kasvuvaikutuksia tarkastellen. Toinen kohde oli nuoren puolukkaturvekankaan männikkö, jonka lannoitustarkastelussa käytettiin puutuhkalannoitetta ja 20 vuoden tarkasteluaikaa. Typpilannoituksen odotettu kasvunlisä oli 15 m3 ainespuuta ja tuhkalannoituksen kasvunlisä mm. pidemmän vaikutusajan ansiosta 37,7 m3 ainespuuta. Molemmat lannoitukset kasvattavat metsätalouden kannattavuutta.
Typpilannoituksen tuotannon, kuljetuksen ja levityksen hiilidioksidipäästöt ovat noin 1,5 tCO2/ha eli 1,5 tonnia hiilidioksidia hehtaaria kohden, johtuen esimerkiksi typen valmistamisen energiaintensiivisyydestä. Alkuvaiheen panos tulee kuitenkin takaisin moninkertaisena, koska 26,6 tCO2/ha hiilensidonnan myötä nettovaikutus on peräti 25,1 tCO2/ha. Yhden hehtaarin lannoittamisen nettohiilensidonta vastaa siis keskimäärin noin 188 000 kilometrin henkilöautoilun päästöjä.
Tuhkalannoituksen tuotannon, kuljetuksen ja levityksen päästöt ovat vielä pienemmät. Puutuhkalla ei ole riittävästi hyödyntämiskohteita, joten sitä ei tuoteta erikseen, vaan se on käytännössä energiantuotannon yhteydessä syntynyttä sivuvirtaa. Tuhka ainoastaan jalostetaan hyödyntämiskelpoisempaan muotoon, rakeisemmaksi. Tuotannon, kuljetuksen ja levityksen yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt ovat näin ainoastaan 0,2 tCO2/ha.
”Tuhkalannoituksen 20 vuoden aikana aikaansaama hiilensidonta onkin peräti n. 260-kertainen tuotettuun päästöön verrattuna” kertoo hankkeen projektipäällikkö Rami Mattila Metsänhoitoyhdistys Lakeudesta. ”Tällöin puhutaan keskimäärin peräti 354 000 kilometrin autoilua vastaavien päästöjen sitoutumisesta puun lisäkasvuun.”
Metsien lannoituksen mahdollisuudet monilla tasoilla
Projektipäällikkö Mattilan mukaan lannoittamista kannattaisi harjoittaa Suomen metsissä huomattavasti enemmän. Metsien lannoituksella on hänen mukaansa mahdollista saada riskillisempien osakemarkkinoiden tuottoihin verrattavia kannattavuuslukuja vähäriskisen metsäomaisuuden puitteissa.
”Jos puolet Suomen metsämaan pinta-alasta (= n. 10 milj. ha) lannoitettaisiin, voitaisiin saavuttaa n. 15 milj. m3 lisäkasvu, jolla samanaikaisesti ruokittaisiin vielä yksi uusi maailman suurin havusellutehdas (puunkäyttö 7,6 milj. m3) ja kuitattaisiin hiilensidontana Suomen kaikki liikennepäästöt (9,8 milj. tn co2)”, Mattila havainnollistaa. ”Edellä mainittujen jälkeenkin jäisi vielä puuntuotannollisten lisäresurssien puitteissa tilaa arvokkaiden luontokohteiden lisäsuojelulle. Maanomistajille olisi mahdollista maksaa reilu korvaus suojelusta metsäteollisuuden ja puukaupan kasvaneilla verotuloilla.”
Kurikan kaupunki harkitsee kaupungingeodeetti Kati Sulosen mukaan tulevina vuosina lannoittamisen ottamista osaksi vuosittaista metsien käsittelyn toimenpidevalikkoa.
”Jos on mahdollista pienentää kannattavasti kaupungin hiilijalanjälkeä, miksi sitä ei tehtäisi”, toteaa Sulonen. ”Kiertotalouden edistäminen tuhkalannoituksia harjoittamalla tukee kaupungin strategiaa hiilineutraalisuudessa. Myös hyvin kannattavia kangasmaan lannoituskohteita on tunnistettavissa kaupungin metsistä.”
Maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen näkee tehdyn selvityksen tukevan tieteellisten lähdeviitteiden kera järkevää lähestymiskulmaa alkutuotannon mahdollisuuksiin.
”Suomalaisessa metsätaloudessa on potentiaalia olla osaltaan tuomassa uusia, innovatiivisia ja testattuja ratkaisuja ilmastohuoliin. Aktiivisella metsien hoidolla mahdollistetaan samanaikaisesti maaseudun elinkeinojen elinvoimaa ja panostamme maailmanlaajuisiin ilmastokysymyksiin”, painottaa Hämäläinen. ” Samat lainalaisuudet pätevät niin Kurikan kaupungin metsäomaisuuden kuin tuhansien kurikkalaisten yksityismetsätilojen kohdalla.”
Lisätietoja tarvittaessa:
Projektipäällikkö Rami Mattila, Metsänhoitoyhdistys Lakeus, p. 044 754 4414
Kaupungingeodeetti Kati Sulonen, Kurikan kaupunki, p. 044 735 5441
Maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen, Kurikan kaupunki, p. 0400 877 678
Paikallisten esimerkkikohteiden tieteelliset lähdeviitteet sisältävät laskelmat liitteenä
